Annikin Runofestivaali 2020 - Rakastan, sanon sen kaikille

Annikin Runofestivaali

Peruutettu - Esiintyjät

Annikin Runofestivaali 5.-6.6.2020 Tampereella
"Rakastan, sanon sen kaikille"

Vuoden 2020 Annikin Runofestivaali on peruutettu koronavirustilanteen vuoksi. Tältä sivulta löydät peruuntuneen runofestivaalin esiintyjien esittelyt.

Flying Words Project (USA)

Vuonna 1984 perustettu Flying Words Project esittelee ensimmäistä kertaa suomalaisyleisölle alun perin viittomakielellä luotua American Sign Language -runoutta. Viittomiahan on runoudessa useimmiten nähty vain, kun kuulevien kirjoittamaa runoutta tulkitaan viittomakielelle – nyt asiat tehdään päinvastoin! Viittomakieli mahdollistaa rikkaan liikkeen ja tilan käytön ja luo näin kokonaan oman ja ainutlaatuisen runouden lajinsa. Flying Wordsin muodostavat riemastuttavan ilmeikkäänä esiintyjänä tunnettu kuuro runoilija Peter Cook ja hänen yhteistyökumppaninsa Kenny Lerner, joka tulkitsee runot viittomakieltä osaamattomille. Flying Words Project on julkaissut neljä DVD-kokoelmaa, ja se on esiintynyt lukuisilla kansainvälisillä festivaaleilla.

Zena Edwards (UK)

Lontoolaisesta Zena Edwardsista on kehittynyt viimeisen parinkymmenen vuoden aina yksi Britannian tärkeimmistä esiintyvistä runoilijoista ja runousaktivisteista. Myös taitavana laulajana ja muusikkona tunnettu Edwards on kiertänyt laajasti Britanniassa ja Euroopassa ylistäviä kritiikkejä keränneiden yhden naisen runoesitystensä kanssa. Hän yhdistelee esityksissään ennakkoluulottomasti runoutta, maailmanmusiikkia sekä jazz- ja hip hop -vaikutteita. Zena Edwards on esiintynyt ja tehnyt yhteistyötä muun muassa Hugh Masekelan, The Last Poetsin ja Linton Kwesi Johnsonin kanssa. Edwards tunnetaan myös kansalaisaktivistina ja suosittuna runoustyöpajojen vetäjänä. Zena Edwardsin äänitteitä löytyy 2020 Annikin Runofestivaalin Spotify-soittolistalta.

Ghayath Almadhoun (SY, SE)

Ghayath Almadhoun on pakolaisleirillä Syyriassa syntynyt palestiinalainen runoilija, joka on asunut vuodesta 2008 lähtien Ruotsissa. Ennen muuttoaan Eurooppaan poliittisena pakolaisena Almahdounilta ilmestyi Syyriassa yksi runokokoelma. Sen jälkeen hän on julkaissut neljä runoteosta joista viimeisin on vuonna 2017 ilmestynyt englanninkielinen Adrenalin. Teos valittiin vuonna 2018 amerikkalaisen Best Translated Book Award -palkinnon ehdokkaaksi. Almadhounin runoutta on käännetty lähes 20 kielelle. Hän on myös ohjannut useita runofilmejä ja tehnyt yhteistyötä muun muassa amerikkalaistaiteilija Jenny Holzerin kanssa. Runoissaan Almahdoun kuvaa usein turvapaikanhakijoiden karuja kokemuksia, koti-ikäväänsä sekä kotimaansa jättäneen syyllisyyttä. Almadhoun asuu parhaillaan kirjailijaresidenssissä Berliinissä.

Māra Zālīte (LV)

Māra Zālīte on Latvian kansainvälisesti tunnetuimpia ja luetuimpia nykykirjailijoita. Hänellä oli suuri rooli Latvian itsenäistymiseen johtaneessa kansallisessa heräämisessä. Vuonna 1988 Zālīte muokkasi Latvian kansalliseepoksen tekstistä rock-oopperan Lāčplēsis, josta muodostui kansannousun symboli. Sen kappaleista on tullut kaikkien latvialaisten tuntemia klassikoita. Zālīten tuotanto käsittää runokokoelmia, näytelmiä, librettoja, lastenkirjoja, esseekokoelmia ja romaaneja, ja hänen teoksiaan käännetty lukuisille kielille. Zālīten palkittu, omaelämäkerrallinen romaani Viisi sormea julkaistiin suomeksi vuonna 2018. Annikin Runofestivaaleilla Zālīte esiintyy 5.6. Kulttuurikeskus Telakalla ja esittää Lāčplēsis-teoksen tekstejä. Runot lukee suomeksi Henri Ranki, joka myös vastaa niiden käännöksestä.

Niillas Holmberg

Niillas Holmberg on runoilija, muusikko ja saamelaisaktivisti, joka asuu synnyinseudullaan Utsjoella. Häneltä on julkaistu kuusi runokokoelmaa, joita on käännetty useille kielille. Holmbergin runoteos Amas amas amasmuvvat sai Saamelaisneuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 2014 ja oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Holmbergin tuorein teos Jalkapohja käsittelee ihmisen maayhteyttä ja kysyy, mihin se on kadonnut. Saamelaisuus ja ympäristökysymykset ovat hänen taiteellisen ilmaisunsa pääteemoja. Kolme albumillista musiikkia eri kokoonpanoilla julkaissut Holmberg yhdistää runouttaan omintakeisesti myös joikuun ja lauluun. Holmbergin musiikkia löytyy 2020 Annikin Runofestivaalin Spotify-soittolistalta.

Happonen, Paleface & Viljanen

Kirjailija ja muusikko Karri "Paleface" Miettinen ja kirjailija Kaisa Happonen tuovat Annikin Runofestivaaleille ajankohtaisen, ilmastokriisiä ja eksistentiaalista ahdistusta kommentoivan Tämä on kauhea tapa elää -lavarunoteoksen. Esityksen musiikista vastaa lukuisista huippukokoonpanoista tuttu multi-instrumentalisti Juho Viljanen. Teoksen teksteissä kuuluu pienen ihmisen ääni äärettömän maailmankaikkeuden edessä, usko omien valintojen merkitykseen sekä vanhempien huoli planeetan ja jälkipolvien tulevaisuudesta. Esityksen musiikissa on vaikutteita muun muassa elektronisesta musiikista ja jazzista. Vuonna 2019 kantaesityksensä saanut lavarunoteos esitetään nyt toista kertaa.

Hannu Mäkelä

Hannu Mäkelä on yli 150 kirjaa julkaissut runoilija, kirjailija ja taiteen akateemikko. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, muistelmia, runokokoelmia, novelleja, näytelmiä ja kuunnelmia. Mäkelän luoma Herra Huu on suomalaisen lastenkirjallisuuden suosituimpia hahmoja. Hänen teoksiaan on käännetty yli 15 kielelle. Mäkelä on palkittu työstään lukuisia kertoja, muun muassa Eino Leinon palkinnolla sekä viidesti Valtion kirjallisuuspalkinnolla. Viime vuosina Mäkelä on julkaissut viisi osaa elämänkerrallista romaanisarjaansa Muistan.

Signe

Signe on on neljän naisäänen ja kontrabasson muodostama yhtye, jonka ura on viime aikoina ollut kovassa nosteessa. Signe oli äskettäin ehdolla Jazz-Emman saajaksi, ja heidän uusin To Sappho -albuminsa on parhaillaan Teosto-palkinnon ehdokkaana. Viisi vuotta toimineen ja runsaasti kansainvälisillä foorumeilla esiintyneen kvartetin osin improvisoitu musiikki leikittelee jazzin, nykymusiikin ja kansanmusiikin rajapinnoilla. Yhtyeen muodostavat laulajat Riikka Keränen, Selma Savolainen ja Josefiina Vannesluoma sekä laulava kontrabasisti Kaisa Mäensivu. Annikin Runofestivaaleilla tällä hetkellä New Yorkissa työskentelevän Mäensivun korvaa sellisti Mila Laine. Annikin-keikallaan Signe keskittyy To Sappho -albuminsa musiikkiin. Sen laulut on sävelletty antiikin Kreikassa Lesboksen saarella asuneen Saphon naisten välistä rakkautta ylistäviin runoihin. Signen musiikkia löytyy 2020 Annikin Runofestivaalin Spotify-soittolistalta.

Sanni Purhonen

Sanni Purhonen on vantaalainen runoilija, sanataidekouluttaja ja kirjallisuuskriitikko. Hänen esikoisrunokokoelmansa Naara ilmestyi vuonna 2010 ja toinen runoteos Ihmiskoirat vuonna 2014. Tämän lisäksi hän on julkaissut kuunnelmia. Purhonen kuvaa tuotannossaan muun muassa elämäänsä CP-vammasta aiheutuvien liikkumisen haasteiden kanssa. Haittaako jos kysyn? -runossaan hän tuo elävällä tavalla näkyväksi ihmisten hämmentävän absurdin suhtatumisen vammaisuuteen. Kynnys ry:ssä tiedottajanakin toimivalle Purhoselle tärkeä teema on myös kaikille kuuluva oikeus seksuaalisuuteen ja rakkauteen.

Monika Fagerholm

Suomenruotsalainen Monika Fagerholm on kansainvälisesti tunnetuimpia ja palkituimpia kirjailijoitamme. Hän aloitti kirjallisen uransa 80-luvun loppupuolella, ja hänen läpimurtoteoksensa oli vuonna 1994 ilmestynyt Ihanat naiset rannalla. Hänen viimeisin romaaninsa on viime vuonna ilmestynyt ja ylistäviä kritiikkejä kerännyt Kuka tappoi bambin?. Fagerholm on palkittu runsain mitoin kirjallisesta työstään. Hänelle on myönnetty muun muassa Runeberg-palkinto ja Kirjallisuuden valtionpalkinto. Hänet on palkittu myös Ruotsissa maan merkittävimmällä August-kirjallisuuspalkinnolla sekä äskettäin Karl Emil Tollanderin palkinnolla. Fagerholm esiintyy Annikin Runofestivaalin Proosatauoissa.

Elsa Tölli

Elsa Tölli on helsinkiläinen runoilija, spoken word -artisti ja esiintyvä taiteilija. Suomalaisen lavarunouden nousevaksi tähdeksikin nimetty Tölli on Helsinki Poetry Connectionin pitkäaikainen aktiivi ja yksi Lavarunoakatemian perustajajäsenistä. Töllin anteeksipyytelemättömiä ja intensiivisen läsnäolon leimaamia runoesityksiä on nähty lukuisissa tapahtumissa kuten Flow-festivaaleilla, Ruisrockissa ja Kajaanin Runoviikoilla. Töllin esikoisteos Fun Primavera ilmestyy huhtikuussa. Elsa Töllin lausuma runo löytyy 2020 Annikin Runofestivaalin Spotify-soittolistalta.

Siiri Enoranta

Siiri Enoranta on tamperelainen kirjailija, joka kirjoittaa sekä nuorille että aikuisille. Hänellä on nuoresta iästään huolimatta takanaan jo huomattava kirjallinen tuotanto. Enoranta on vuodesta 2009 alkaen julkaissut jo kahdeksan romaania. Niistä viimeisimmälle, Tuhatkuoleman kiroukselle, myönnettiin vuonna 2018 lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto. Tämän lisäksi Enoranta on palkittu muun muassa Topelius-palkinnolla. Hänen teoksensa sijoittuvat useimmiten fantasiamaailmaan, mutta niiden tarinat avaavat ja kommentoivat oivaltavasti myös omaa aikaamme. Enoranta on käsitellyt kirjoissaan runsaasti sukupuoli-identiteetin ja seksuaalisuuden monimuotoisuuden kysymyksiä. Hän on pyrkinyt myös vaikuttamaan niistä käytävään keskusteluun avaamalla julkisuudessa niihin liittyviä valintojaan. Enoranta esiintyy Annikin Runofestivaalin Proosatauoissa.

Alexandra Salmela & J.P. Laitinen

Kirjailijat Alexandra Salmela ja J.P. Laitinen esiintyvät yhdessä nimellä Outuo. Heidän Proosatauoissa nähtävä Veletkä-esityksensä on leikki- ja tutkimusprojekti, jossa teksti, teatteri ja esitystaide lyövät kättä uutta luovalla tavalla. Tuloksena on genrerajoista piittaamaton monitaiteellinen proosaperformanssi, joka on herättänyt ihastusta kaikkiall, missä sitä on esitetty. Alexandra Salmela on julkaissut kaksi romaania, joista ensimmäinen, 27 eli kuolema tekee taiteilijan, voitti Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ja valittiin Finlandia-ehdokkaaksi. Salmela on myös lastenkirjailija ja pitkän linjan teatterintekijä. J.P. Laitisen kehuttu esikoisromaani Lume julkaistiin viime vuonna. Laitinen on myös palkittu journalisti ja kokenut improvisaatioteatterin tekijä.

Adikia

Adikia on helsinkiläinen rap-artisti ja kuvataiteilija. Hän on keskeinen tekijä liikkeessä, joka pyrkii purkamaan hip hop -kulttuurin luutuneita sukupuolirooleja. Adikia kuuluu yhdeksi viime vuosien puhutuimmista rap-ilmiöiksi nousseen D.R.E.A.M.G.I.R.L.S.-kollektiivin jäsenistöön. Adikian tekemän Koskematon RMX -kappaleen sanoitus valittiin Helsingin Sanomien juttusarjassa yhdeksi suomiräpin tärkeimmistä lyriikoista. Feministisistä ja naisen seksuaalisuutta estoitta ylistävistä sanoituksistaan tunnettu Adikia on ollut ehdolla Emma-palkinnon saajaksi. Adikia työskentelee parhaillaan studiossa uutta materiaaliaan valmistellen. Adikian kappaleita löytyy 2020 Annikin Runofestivaalin Spotify-soittolistalta.

Antti Sinervo

Antti Sinervo on kaksi runokokoelmaa julkaissut tamperelainen runoilija. Hänen esikoisteoksensa Syvän ja matalan reuna ilmestyi vuonna 1996. Hänen toinen teoksensa, luonnon ja elämän ihmettä tutkiskeleva, Kesän kukkakimppu ilmestyi viime vuonna. Kokoelman rikkaan aforistiset luontorunot ja Sinervon luonnonlapsimainen lavakarisma ovat voittaneet hänen runoudelleen monia uusia ystäviä.

Pelle & Romantiks

Pelle & Romantiks on tamperelaisten huippumuusikoiden sekä runoilija Pelle Romantikan (oik. Toni Lahtinen) muodostama kokoonpano. Yhtyeen kirjallinen äänilevy Äiti, kuva alkaa juosta. Lastenrunoja ilmestyi alkuvuodesta. Sitä ennen Pelle Romantikalta on ilmestynyt kaksi kirjallista äänilevyä, joista jälkimmäinen, yhdessä Kuolema-duon kanssa tehty Luontorunoja, sai viime vuonna runoyhdistys Nihil Interitin runoustekopalkinnon. Kokoonpano on ilahduttanut maamme runo- ja musiikkiyleisöä keikkalemalla ahkerasti ja uudistamalla suomalaisen kirjallisen äänilevyn perinnettä. Pelle & Romantiksin muodostavat Toni Lahtinen (lausunta), Kielo Kärkkäinen (laulu) Sebastian Krühn (rummut), Ville Rauhala (kontrabasso) sekä Sami Sippola (saksofoni). Pelle Romantican Luontorunoja-albumi löytyy 2020 Annikin Runofestivaalin Spotify-soittolistalta.

Pelkkä Poutanen

Pelkkä Poutanen on muusikko ja kanteletaiteilija Petra Poutasen sooloprojekti, jota sen kuulijat ovat kuvailleet maanjäristykseksi tai alkuräjähdykseksi. Poutanen yhdistelee musiikissaan suvereenisti erilaisia kielisoittimia, live-elektroniikkaa sekä runo- ja kurkkulaulua. Musiikin eri tyylilajit ovat Poutaselle työkaluja siinä missä soittimetkin, ja hänen kokeellisessa musiikissaan folkin traditiot sekoittuvat klassiseen ja elektroniseen musiikkiin. Poutasen sooloprojektin ytimessä ovat pyhyyden kokemus ja sen absurdit ilmentymät. Tampereella asuva Poutanen tunnetaan myös arvostetun UTU-yhtyeen keulakuvana, säveltäjänä ja sanoittaja. Annikin Runofestivaaleilla Pelkkä Poutanen nähdään 5.6. Kulttuurikeskus Telakalla.

Zane un Minna

Zane Un Minna on Helsingistä käsin toimiva latvialais-suomalainen duo, jonka esikoislevy ilmestyi viime vuonna. Zane Uitto ja Minna Koskenlahti kohtasivat toisensa Sibelius-Akatemiassa vuonna 2012 ja ovat soittaneet yhdessä siitä lähtien. Duo vie kuulijan latvialaisen Inga Gailen runouden maailmaan. Uitto on säveltänyt Gailen runoja pieniksi maailmoiksi, joihin tekee mieli uppoutua. Piano, kalimba, lyömäsoittimet ja laulu luovat äänimaiseman runojen syksyisille puutarhoille, sateelle, pizzaläheteille ja mahdottomalle rakkaudelle. Annikin Runofestivaaleilla Zane un Minna -duo nähdään 5.6. Kulttuurikeskus Telakalla. Zane un Minnan musiikkia löytyy 2020 Annikin Runofestivaalin Spotify-soittolistalta.

Esikoiset: Huttunen, Tahvanainen & Tuominen

Annikin Runofestivaalin viidenteen Esikoiset-tapaamiseen on kutsuttu mukaan kolme äskettäin esikoiskokoelmansa julkaissutta. He tapaavat runoilija Kristina Wallinin ohjaamassa esikoisrunoilijuuden eri puolia pohtivassa työpajassa 5.6. ja esiintyvät 6.6. runofestivaalin lavalla.

Reetta Huttusen esikoiskokoelma Valkoisessa takissa olen lähinnä mies (Enostone) ilmestyi tänä keväänä. Vuonna 2018 Huttunen voitti Pirkanmaan kirjoituskilpailun proosasarjan ja sai novellistaan Hannu Salama -seuran tunnustuspalkinnon. Huttunen on ollut viime aikoina esillä julkisuudessa myös siviiliammattinsa puitteissa. Hän työskentelee infektiolääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Työstään hän ammentaa myös esikoiskokoelmansa runoihin. Lääkärintyö on hänelle näköalapaikka ihmisenä olemisen ulottuvuuksiin.

Ilkka Tahvanainen voitti viime vuonna arvostetun Runo Kaarina -palkinnon. Hänen Kaarinan kaupungin kustantaman esikoiskokoelmansa nimi on putkista ja virtauksista. Se lienee ensimmäinen suomalainen runoteos joka on löytänyt aiheensa putkiremontista. Jo pari vuosikymmentä lyriikkaa kirjoittanut Tahvanainen kiinnostui omakohtaisen kokemuksensa pohjalta remonttiin liittyvästä sanastosta ja kielenkäytöstä. Tahvanaisen monipuolinen kiinnostus kieltä kohtaan kuuluu kokoelmassa riemastuttavalla tavalla.

Hanna Tuominen on Helsingissä asuva runoilija ja kansainvälisestikin palkittu pianonsoiton ammattilainen. Hänen esikoiskokoelmansa Kaikki vesi kädellä (Aviador) ilmestyi helmikuussa. Tuomisella on takanaan musiikkiopintoja ulkomailla, tutkinto Sibelius-Akatemiasta ja kirjoittajaopintoja Kriittisessä korkeakoulussa. Hänen esikoisteoksensa tutkii musiikin ja runouden välisiä ulottuvuuksia eikä pelkää käsitellä suuriakaan teemoja kuten kuolemaa, rakkautta ja ihmisen luontosuhdetta.

Runoperformanssi: Markku Hoikkala

Runoilija ja näytelmäkirjailija Markku Hoikkala tuo Annikin Runofestivaaleille Sulatetut mahlarunot -runoperformanssin. Hoikkala on kaivertanut koivun mahlasta jäädyttämiinsä jääkimpaleisiin runojaan, jotka kuullaan ensin lausuttuna ja sulatetaan sitten auringon voimalla. Osallistujat pääsevät nauttimaan runoudesta sekä ulkoisesti että sisäisesti. Hoikkala kertoo: ”Katsojat juovat runon, joka siirtyy ruoansulatuksensa kautta heidän soluihinsa ja koodaa heidän dna:hansa runosolmun. Runomahlan juoneet heräävät, alkavat yhteyttää ja synnyttää uusia runoja.” Mahlasta pääsee nauttimaan kerralla noin 50 osallistujaa. Sulatetut mahlarunot nähdään perjantaina 5.6. klo 15.00-16.00 Telakan terassilla sekä 6.6. klo 14.00-15.00 Annikin puukorttelissa.

Festivaalitaiteilija: Teemu Mäenpää

Annikin Runofestivaalin tämän vuoden nimikkotaiteilija on Teemu Mäenpää. Hän on tamperelainen kuvataiteilija, jonka juuret ovat katutaiteessa. Mäenpää tunnetaan yhtenä maamme eturivin muralisteista. Hän on osallistunut kymmeniin yksityis- ja ryhmänäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla, ja hänen töitään on sekä useissa yksityiskokoelmissa että Suomen valtion taidekokoelmissa. Mäenpää toteuttaa Annikin puukorttelin lähistölle Mirkka Rekola -runomuraalin, ja hänen teoksiaan nähdään Annikin taidekioskissa sekä ympäri festivaalipihaa. Lue lisää!