Henry Bowers
Henry Bowers on yksi Ruotsin arvostetuimmista hip hop -esiintyjistä. Myös Kung Henry -nimellä tunnettu Bowers on ainutlaatuinen yhdistelmä arvostettua runoilijaa, rap-artistia, kansainvälistä poetry slam -esiintyjää, kuplettilaulajaa ja lukemattomien rap-battlejen lyömätöntä mestaria. Jatkuvasti maailmaa kiertävällä ja suomalaistenkin rap-piirien arvostamalla Bowersilla on takanaan useita levyjulkaisuja. Henry Bowersin musiikkia löytyy Annikin Runofestivaalin Spotify-soittolistalta.
Millaisessa roolissa leikki tai leikittely on kirjoittamisessasi/luovassa prosessissasi?
Sanoisin, että se on varsin suuressa roolissa luovassa työssäni. Rakastan sanaleikkejä, ja minusta on todella hauskaa leikitellä kiinnostavilla rytmeillä ja riimeillä. Lisään mielelläni teksteihini aina pienen annoksen huumoria, silloinkin kun kirjoitan vakavista aiheista. Olen huomannut että vakavammankin viestin saa paremmin läpi, silloin kun sen tekee pilke silmäkulmassa.
Mitä leikkejä rakastit lapsena? Miten leikki näkyy elämässäsi nyt?
Lapsena rakastin lautapelejä ja videopelejä todella paljon. Pelaan edelleenkin videopelejä, sekä vanhoja konsolipelejä että uudempia pelejä. Tunnen edelleen suurta rakkautta lautapelejä kohtaan. Pelaan nykyisin enemmäkseen sellaisia lautapelejä jotka perustuvat logiikkaan ja strategiaan, en tosin niin paljoa kuin nuorempana.
Mitä haluaisit kertoa viime aikojen kirjallisista ja muista projeketeistasi?
Tällä hetkellä työstän uutta albumiani. Sanoisin että siitä on tulossa hip hop -levy 90-luvun puolivälin boom bab –tyyliin, modernilla terällä. Olen työstänyt todella paljon tulevan albumin tekstejä, enemmän kuin aikaisemmilla julkaisuillani. Levyn nimeksi tulee A Delicate Craft.
Gerður Kristný
Gerður Kristný on islantilainen runoilija ja kirjailija. Hän on yksi islantilaisen kirjallisuuskentän aktiivisimmista toimijoista. Erityisesti runoilijana ja lastenkirjailijana tunnettu Kristný on kirjoittanut myös näytelmiä ja novelleja. Hänet tähän mennessä ainoa suomennettu teoksensa, Verikavio (Savukeidas) oli vuonna 2012 ehdolla Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Usein naisnäkökulmasta kirjoittava Kristný on ammentanut työhönsä vaikutteita pohjoismaisesta mytologiasta, erityisesti Edda-muinaisrunous on ollut hänelle inspiraation lähde. Kristnýn kirjoja on käännetty useille kielille ja hän on esiintynyt lukuisilla kirjallisuusfestivaaleilla ympäri maailmaa. Annikin Runofestivaalin esiintymisessään hän lukee runonsa niiden alkukielellä islanniksi, ja hänen suomentajansa Tapio Koivukari lukee niiden suomennokset.
Millaisessa roolissa leikki tai leikittely on kirjoittamisessasi/luovassa prosessissasi?
Olen kirjoittanut novelleja, romaaneja, elämänkerran, näytelmiä, matkakertomuksen, runoutta ja lastenkirjallisuutta. Parhaiten olen onnistunut lastenkirjoissa ja runoissa. Kaikessa kirjallisuudessa on kysymys sanoilla leikkimisestä, ja juuri näillä kahdella genrellä on kaikkein eniten tekemistä sen kanssa. Yksittäinen sana saattaa inspiroida kokonaisia runoja, ja runous muotona on täydellinen sanojen arkimerkityksien tuolle puolen menemistä varten. Lapset rakastavat sitä miltä sanat kuulostavat. He saattavat innostua suunnattomasti riimeistä, ja koska he eivät vielä ymmärrä kirjoittamisen sääntöjä heidän runonsa ja tarinansa ovat kaikkein leikillisimpiä. Sitä kannattaa kuunnella, ja siitä kannattaa innoittua.
Mitä leikkejä rakastit lapsena? Miten leikki näkyy elämässäsi nyt?
Aloin kirjoittamaan runoja lapsena. Rakastin varsinkin riimejä ja sitä miltä kummalliset sanat kuulostivat. Piirtäminen oli lempiharrastukseni ja pian huomasin, että kuvani tarvitsivat tarinoita. Joten aloin kirjoittamaan kuvien tapahtumista selostuksia. Vähitellen piirtäminen jäi pois mutta jatkoin kirjoittamista. Joskus jos en tiedä mitä runossani tai tarinassani seuraavaksi tapahtuu otan väriliidut esille — aivan kuin lapsena — ja piirrän kuvan innoitusta antamaan. Piirtäjänlahjani eivät ole kehittyneet paljoakaan siitä kun olin 10-vuotias, joten se on minun tapani ottaa yhteyttä lapsuuteeni.
Mitä haluaisit kertoa viime aikojen kirjallisista ja muista projeketeistasi?
Kirjoitan juuri rikosrunoa. Viime aikoina on kirjoitettu paljon pohjoismaalaisia rikosromaaneja, joten ajattelin, että aika on kypsä myös rikosrunoudelle. Annikin runofestivaalilla aion lukea kuitenkin eri kirjasta. Sen nimi on Verikavio (islanniksi Blóðhófnir), ja kustantamo Savukeidas julkaisi siitä viime vuonna Tapio Koivukarin suomennoksen. Kirja voitti vuonna 2010 Islannin kansallisen kirjallisuuspalkinnon ja oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Verikavio perustuu ikivanhaan pohjoismaiseen Edda-runo Skírnismálissa kerrottuun myyttiin, jossa hedelmällisyyden jumala Freyr yrittää noutaa kaimani Gerdur Gymisdóttirin vaimokseen kaukaa kotoaan. Verikavio on julkaistu myös Englannissa, Tanskassa, Ruotsissa ja pian Norjassa. Olen aina rakastanut suomalaista kirjallisuutta ja olen erittäin ylpeä, että Verikavio on julkaistu suomeksi.
Hasso Krull
Hasso Krull on yksi Viron nykykirjallisuuden merkittävimmistä hahmoista. Paitsi runoilijana, hänet tunnetaan myös filosofisena ajattelijana ja yhteiskunnallisena keskustelijana. Hänen tuotantonsa kattaa tähän mennessä kymmenen runokokoelmaa ja lukuisia muita julkaisuja kuten esseitä ja filosofian ja runouden käännöksiä ranskan ja englannin kielistä. Kirjailijantyönsä ohella Hasso Krull opettaa Tallinnan yliopistossa. Suomennos hänen äitijumalan myyttiä käsittelevästä teoksestaan Jumalattaren pesä julkaistaan runofestivaalin yhteydessä.
Millaisessa roolissa leikki tai leikittely on kirjoittamisessasi/luovassa prosessissasi?
Leikki on varmasti luovan prosessin ydin. Jos jotain uutta syntyy, se syntyy vain leikitellen. Kaikki mikä on totta, on oikeastaan leikittelyn seurausta. Jos totuutta aletaan käsitellä vakavasti, omana itsenään, riipumattomana muusta, totuus irtautuu alkuperästään ja rupeaa näyttelemään. Sitten meillä on totuuden teatteri, mistä kannattaa paeta, kunnes se on vielä mahdollista. Esimerkkejä: nykyaiakainen politiikka, realistinen maailmankuva, analyyttinen filosofia.
Paradoksi on kyllä se, että totuuden teatterista saa paeta ainoastaan teeskentelyn kautta: jos näyttelee näyttelemistä, jos esittää realistista näyttelijää, yleisö tulee tulkitsemaan sen esityksen vakavaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että runoilija voi johtaa ulos ainoastaan petturina. Mutta hän ei tiedä vielä, onko se mahdollista, eikä miten se voisi tapahtua. Paremman puutteesa hän alkaa leikitellä. Sen leikittelyn virallinen eufemismi on 'luovuus'.
Mitä leikkejä rakastit lapsena? Miten leikki näkyy elämässäsi nyt?
Lapsena rakkain leikki oli valehteleminen. Olin ehkä kolmevuotias, kun tulin ymmärtämään, että jos puhuu vain totta, sinua kohdellaan pikkupoikana. Se ärsytti, mutta samalla tajusin, että aikuiset olivatkin oikeassa, ja minu hävetti. Alkoin keksiä kaikenlaista. Tämä tekniikka menestyi yllättävän hyvin. Jos pikkulapsi puhuu mahdottomuuksia, aikuiset muuttavat käyttäytymistään: he alkavat suhtautua lapseen varovasti, lähestyen sitä kuin pientä käärmettä. Heidän ylpeä itseluottamuksensa hajoaa. Pian koin, että valehdella sai myös yhdessä toisten lasten kanssa. Se merkitsi tietysti sitä, että leikkikaverin piti olla älykäs ja huomaavainen. Paras kaveri oli ovela pikkupoika, ei minua paljon isompi eikä pienempi. Tyhmä kaveri aiheutti masennusta. Tytöt taas saatoivat olla liiankin ovelia, he löysivät sanoja paljon nopeammin.
Mitä haluaisit kertoa viime aikojen kirjallisista ja muista projeketeistasi?
Kirjalliset projektit ovat kuin tiheä pensaikko. Jos paras paikka löytyy, niitä tulee aina versomaan. Mutta miten niistä kertoa? Siitä kertomuksesta syntyisi heti uusi projekti. Uskon, että projektista kannattaa puhua vain silloin, jos se ei koskaan toteudu: silloin se ainakin kukistaa haaveilussa. Muuten siitä ei kannata puhua, koska se on vain suunnitelma, ja suunnitelmat ovat pelkkiä kaavoja. Jos ripustat kaavan ovelle, se näytää maalitaululta.
Ron Whitehead
Amerikkalaisella Ron Whiteheadilla on takanaan pitkä ura runoilijana ja kirjailijana. Maailmaa kiertävänä Kentuckyn kansallisrunoilijana ja Hunter S. Thompsonin työtoverina tunnettu Whitehead on julkaissut runokirjojen lisäksi useita spoken word- ja musiikkialbumeita. Hän on tehnyt yhteistyötä mm. hardcore-yhtye By The Grace of Godin ja Sigur Rós-yhtyeen muusikoiden kanssa. Näytteitä Whiteheadin spoken word-julkaisuista löytyy Annikin Runofestivaalin Spotify-soittolistalta.
Millaisessa roolissa leikki tai leikittely on kirjoittamisessasi/luovassa prosessissasi?
Olen elänyt omaa unelmaani ja untani jo 25 vuotta. Asun luovan mielikuvituksen valtakunnissa. Jokainen hetki henkäys ajatus uni näky ja teko on leikkiä. Elämä on suurta uninäytelmää ja kaikki asiat todistavat sen. Ennen vain luulin niin, nyt tiedän varmasti.
Mitä leikkejä rakastit lapsena? Miten leikki näkyy elämässäsi nyt?
Olen pienestä pojasta saakka ollut vaeltelija. Rakastan luontoa. Minä olen luontoa. Vaellan tunnettuja ja tuntemattomia, näkyviä ja näkymättömiä maisemia. Vaellan ikuisesti tuntemattomaan. Se, että emme tiedä kaikkea varmasti on olemassaolomme kynnettyä maata. Tietämättä oleminen. Syleile tuulta syleile sydäntäsi. Olemme kaikki viisaita hölmöjä. Valaistuminen ei ole erikoista vaan luonnollista. Tietämättömyys on peli jota ikuisesti pelaan.
Mitä haluaisit kertoa viime aikojen kirjallisista ja muista projeketeistasi?
Voi. Niitä on liikaa mainittavaksi. Joitain niistä löytyy osoitteesta www.tappingmyownphone.com. Odotan innolla, että pääsen harrastamaan hengailulogiaa teidän KAIKKIEN kanssa! Nähdään pian! Kiitos kun kutsuitte minut!
Sirkka Turkka
Sirkka Turkka on yksi Suomen arvostetuimmista ja luetuimmista nykyrunoilijoista. Kolmetoista kokoelmaa julkaissut Turkka on palkittu kirjallisesta elämäntyöstään, mm. Finlandia-palkinnolla ja Tanssiva karhulla. Runoilijana aina omaa tietään kulkeneen ja muodeista piittaamattoman Turkan runoutta on käännetty yli kymmenelle kielelle. Tyylillisesti vaihtelevalla mutta omaäänisellä runoudellaan Turkka on aivan kuin pyrkinyt eksyttämään lukijansa, ja määrittämään oman runoilijalaatunsa tuoreesti aina uudestaan.
Millaisessa roolissa leikki tai leikittely on kirjoittamisessasi/luovassa prosessissasi?
Luovassa työssä ja kirjoittamisessa on aika pitkällekin kyse leikkimisestä. Sitä ei saisi ottaa veren vakavasti, toisaalta jotkut voivat mennä sanaleikittelyssä itsetarkoituksellisesti liiankin pitkälle. Jos ottaa kirjoittamisen turhan vakavasti, se myös näkyy tekstissä raskautena.
Mitä leikkejä rakastit lapsena? Miten leikki näkyy elämässäsi nyt?
Olin niitä joilla oli muutamia puuleluja ja ikkuna metsään päin. Puuhevonen ja kärryt, ne riittivät silloin. Jo silloin kallistuin eläinten puoleen, niin lelujen kuin oikeidenkin. Myös urheilu oli mukana ja pelasimme jalkapalloa, jääpalloa ja oli hyppyrikin. Nykyisin kun juttelen ja paasaan ja se voisi olla sitä leikkiä nyt.
Mitä haluaisit kertoa viime aikojen kirjallisista ja muista projeketeistasi?
En ole koskaan harrastanut mitään projekteja. Olen viimeksi kirjoittanut neljä runoa Parnasson juhlanumeroon, kun pyysivät.
Kari Aronpuro
Kari Aronpuro on tamperelainen runoilija. Häntä voi hyvällä syyllä pitää yhtenä suomalaisen nykyrunouden klassikkonimistä. 21 runokokoelman lisäksi Aronpuro on julkaissut myös proosaa. Hänen esikoiskokoelmansa Peltiset enkelit ilmestyi vuonna 1964, ja tuorein kokoelma Kihisevä tyhjä vuonna 2010. Kari Aronpuro on saanut runsain mitoin tunnustusta pitkästä kirjoittajanurastaan ja hänen tuotantoaan on käännetty yli kymmenelle kielelle.
Kari Aronpuro on tuotannossaan anarkistinen kielellä leikittelijä ja merkitysten tutkimusmatkailija. Hänen runoutensa raaka-aineeksi kelpaavat yhtäläisesti niin murre, kirjakieli, alatyyliset ilmaisut kuin tieteelliset termitkin. Aronpuro on myös keikkaillut tunnetun konemusiikkiyhtye Op:l Bastardsin kanssa.
Millaisessa roolissa leikki tai leikittely on kirjoittamisessasi/luovassa prosessissasi?
Merkittävässä.
Mitä leikkejä rakastit lapsena? Miten leikki näkyy elämässäsi nyt?
Rollileikkejä, rosvoo ja poliisia.
Martin Heidegger havaitsi Daseinin olevan olemista kohti kuolemaa. Barnumissani on datapilvessä JAZZZEIT säe: TOTO - olemista kohti elämää. Kirjassa on myös otsikko KYSYMYKSIÄ, jonka alla 7 sivua pelkkiä kysymyksiä tyyliin Kiipesiko uros akasiaan?
Hauskaa leikkiä on ilmoittaa matrikkeleihin erilaisia harrastuksia kuten esim: jäkälät, ruukkukasvit, Suomen teollisuushistoria jne.
Mitä haluaisit kertoa viime aikojen kirjallisista ja muista projeketeistasi?
22. kokoelmani valmistui 5 vuoden pakertamisen jälkeen. Nyt käännän David Marksonin postmodernia romaania Reader's Block. 8.syyskuuta on Metsossa aliakseni Banks L Steppburnin juhlanäytelyn Pyöreitä avajaiset. Näytille ripustan digikuvia ja kollaaseja. Nimi Pyöreitä viitta esikoiseeni Peltiset enkelit 50 v. ja uusimpaani pelkkää barnumia 0 v.
Rauhatäti
Vahvasti Lapin murteella räppäävä, alun perin Sodankylästä kotoisin oleva Rauhatäti on maamme tämän hetken kiinnostavimpia rap-artisteja. Soolokeikkojen lisäksi hän on keikkaillut mm. Jätkäjätkien riveissä. Rauhatäti on ollut vierailevana artistina mm. Jodarokin, Jontin, Junon, Steen1:n, Posteljoonan ja Nopsajalan albumeilla. Hän julkaisi äskettäin kehutun Labyrintti -debyyttialbuminsa. Rauhatäti ottaa runofestivaalin keikallaan Rauha, Eino ja Tes -projektissaan DJ Tes La Rokin kanssa käsittelyynsä Eino Leinon runoklassikot.
Millaisessa roolissa leikki tai leikittely on kirjoittamisessasi/luovassa prosessissasi?
Omaa tekstiä luodessani leikittelen joskus sattumalla. Valitsen sattumanvaraisesti mieleen juolahtelevia sanoja, ja luon niiden välille yhteyksiä. Tästä prosessoituu polku, joka johtaa syvälle uuteen kiinnostavaan määränpäähän. Räppiä kirjoittaessani lauseiden loput alkavat pelaamaan omaa peliään, jolloin rivin viimeinen sana heittää pallon mielikuvitukselle, joka ottaa haasteen vastaan, heittää kentälle uuden lauseen, uuden riimin, ja näin pallotellen peli jatkuu hyvässä hengessä!
Mitä leikkejä rakastit lapsena? Miten leikki näkyy elämässäsi nyt?
Rakastin leikkiä, jossa ystäväni kanssa sidoimme kaulahuivit silmillemme, ja tähtien valaisemassa Lapin talvi-illassa menimme keskelle syvintä hankea, pyörimme ensin kymmeniä kertoja ympäri ja sitten lähdimme konttaamaan syvässä hangessa lähimetsässä. Ylitimme lumikasoja, upottavia paikkoja, erilaisia maastonmuotoja ja kiertäen ja kiiveten. Jatkoimme tarpomista kauan, seikkaillen silmätkiinnimaassa, kunnes poistimme huivit ja ihmettelimme missä olemme
Ihana leikki oli myös kävellä ensin jokivartta ylöspäin, ja sitten sukeltaa huimaa vauhtia, silmät auki koskea alas auringon kullatessa matalan joen kiviä ja kasveja. Leikki oli myös vähän pelottavaa, koska joen virta oli kova ja matkan varrella aina suuria väisteltäviä kiviä. Se oli lappilainen versio huvipuiston vuoristoradasta.
Mitä haluaisit kertoa viime aikojen kirjallisista ja muista projeketeistasi?
Esikoislevyni Labyrintti julkaistaan 28.3.2014. Olen työstänyt levyä hyvin pitkään, tehnyt biisejä, joista osa on matkan varrelta pudonnut kyydistä antaen tilaa uusille. Levyn on tuottanut Tes La Rok, jonka kanssa olemme tehneet saumatonta yhteistyötä syvän ymmärryksen vallitessa.
Työstämme myös samaan aikaan uutta Rauha, Eino ja Tes -projektia, missä olen löytänyt Eino Leinon runot räppilyriikoina. Osa Leinon runoista on kuin kirjoitettu räppiä varten. Niitten mitta sopii täydellisesti perinteiseen hiphop-rytmiin. Tätä tullaan kuullemaan Annikin keikallamme.
Tes La Rok
Tes La Rok on kansainvälisesti tunnettu dubstep–musiikin pioneeri, joka on luonut huomattavan uran elektronisen musiikin saralla. Hän työskenteli uransa alkupuolella drum´n´bass -musiikin parissa nimellä Dice. Myöhemmin hän ryhtyi tuottamaan dubstepiä musiikkigenren ensimmäisten artistien joukossa. Tes La Rokista on tullut kysytty DJ Euroopan, Pohjois-Amerikan, Australian ja Aasian klubeilla. Runofestivaaleilla hän esiintyy Rauhatädin kanssa Rauha, Eino ja Tes -projektissa, joka esittää Eino Leinon runoutta rap-tulkintoina.
Heikki Sarmanto
Heikki Sarmanto on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia ja arvostetuimpia säveltäjiä ja jazzmuusikoita. Sarmanto on vuosikymmenien ajan saanut inspiraatioita suomalaisesta runoudesta. Hänen laaja, rajoja rikkova sävellystuotantonsa sisältääkin paljon suomalaista runoilijoiden töitä. Sarmanto muistetaan edelleen 70-luvulla alkaneesta pitkästä yhteistyöstään laulaja Maija Hapuojan kanssa. Runofestivaaleilla hän esiintyy yhdessä laulaja Juki Välipakan kanssa esittäen Pentti Saarikosken Alue-kokoelman runoihin säveltämiään lauluja. Heikki Sarmannon musiikkia löytyy Annikin Runofestivaalin Spotify-soittolistalta.
Millaisessa roolissa leikki tai leikittely on kirjoittamisessasi/luovassa prosessissasi?
Luovuusprosessissa on luonnollisesti leikki tai leikittely mukana. Sanotaan että "lapset ovat neroja". Ja lapset pitävät aikuisia usein tylsinä. Luovuudessa on lapsenomaisuus välttämätön asia. Lasten leikit ovat parhaita esimerkkejä luovuudesta. Siispä älkäämme unohtako lasta itsessämme.
Mitä leikkejä rakastit lapsena?
Esimerkiksi piiloleikkejä, Afrikan tähteä, ritsalla-ampumiskilpailuja, lumipallollaheittämiskilpailuja...
Mitä haluaisit kertoa viime aikojen kirjallisista ja muista projeketeistasi?
Muun muassa jättiläismäinen soolopianomateriaalin äänitysprojekti, noin 450 teoksen taltiointi kolmen vuoden aikana. Uuden oopperan/oratorion säveltämisprosessin aloittaminen. Kahden levyn ilmestyminen tänä vuonna: Tomorrow Is You - Juhani Aaltonen plays Heikki Sarmanto (julkaisijana Päivä oy) ja Space Fantasy - Heikki Sarmanto - Rauno Tikkanen.
Juki Välipakka
Juki Välipakka on laulaja, lauluntekijä ja muusikko. Hänet tunnetaan erityisesti taitavana ja persoonallisena jazzlaulajana, ja hänet on Jazzrytmit-lehden kriitikkoäänestyksessä valittu useita kertoja vuoden miessolistiksi. Välipakan vivahteikkaissa tulkinnoissaan soivat niin scat-laulu kuin etnisetkin vaikutteet. Juki Välipakka on tehnyt useita musikaalirooleja ja hän myös opettaa laulua.
Kari Peitsamo
Kari Peitsamo on laulaja ja lauluntekijä, jolla takanaan jo 70-luvulla alkanut ainutlaatuisen moninainen ura sanojen ja sävelten leikittelijänä. Peitsamon musiikillinen ilmaisu on vaihdellut eksentrisistä aukustisista laulemista aina juurevaan rock'n rolliin asti. Kari Peitsamon musiikkia löytyy Annikin Runofestivaalin Spotify-soittolistalta.
Millaisessa roolissa leikki tai leikittely on kirjoittamisessasi/luovassa prosessissasi?
Runoudesta on leikki kaukana. Kun lähdetään autoiluretkelle suureen etelän kanjoniin, on syytä pitää katse tiessä ja kädet ratissa.
Kirsti Kuronen
Kirsti Kuronen on Lempäälässä asuva Topelius-palkittu runoilija ja kirjailija. Hänen harrastuksiaan ovat metsät, villasukat, valokuvat ja vuodenajat. Kurosen tuotantoon kuuluu pitkälle toistakymmentä lasten- ja nuortenromaania sekä yksi romaani aikuisille. Äskettäin julkaistu Väärää verta on hänen toinen runokokoelmansa. Runofestivaalin esiintymisessään hän loihtii runoja yleisön kanssa leikkien sekä esittää runouttaan yhdessä nuoren tamperelaisen beatboxaaja Chatchain kanssa.
Millaisessa roolissa leikki tai leikittely on kirjoittamisessasi/luovassa prosessissasi?
Kirjoitan eli kasaan palapeliä, heitän kärrynpyörää, leikin legoilla, hyppään korkeutta. Olen piilossa, viidakossa, näyttämöllä tai Nepalissa. Mielikuvittelu on parasta leikkiä.
Mitä leikkejä rakastit lapsena? Miten leikki näkyy elämässäsi nyt?
70-luvun ykkösleikit: karttu, persmatti, pum-sota ja lautapelit. Veljelle maksoin 50 penniä per Othello-erä. Edelleen olen säälittävän höpönä samoihin leikkeihin: mennäänkö pistettä, eurosta?
Mitä haluaisit kertoa viime aikojen kirjallisista ja muista projeketeistasi?
Suurin osa tuotannostani on lasten- ja nuortenkirjoja, mutta viime aikoina näkyy syntyneen tarinaa myös aikuisvinkkelistä. Pyydän anteeksi, pyrin parantamaan tapani. Tuorein kirjani on hilpeä kirjoittamisopas Vili Voipio kyhää ja kynäilee. Ei ikärajoja.
Chatchai
Chatchai on tamperelainen beatboxaaja, laulaja ja muusikko. Hänen tavoitteensa on tuottaa musiikkia vain ihmisäänen mahdollisuuksia hyödyntäen. Musiikissaan hän tutkii ihmisäänen käyttöä sekä sen rajoja ja mahdollisuuksia. Eurooppaakin esiintyjänä kiertänyt Chatchai tuottaa äänellään taiturillisen äänimaailman, joka säännöllisesti saa yleisön haukkomaan henkeään.
Olli-Pekka Tennilä
Olli-Pekka Tennilä on kaksi kokoelmaa julkaissut runoilija ja kustantamo Poesian perustajajäsen ja kustannuspäällikkö. Tennilän esikoisteos on vuonna 2008 ilmestynyt ololo. Hänen toinen kokoelmansa Yksinkeltainen on kaksinkeltaista palkittiin viime vuonna Runeberg-palkinnolla. Kielen monipuolisena leikittelijänä tunnetun Tennilän pienistä ja sekalaisista osasista rakentuva runous vie lukijaa usein filosofisiin ja aforistisiin suuntiin.
Millaisessa roolissa leikki tai leikittely on kirjoittamisessasi/luovassa prosessissasi?
Leikki on kaiken perusta. Ajattelu alkaa leikistä ja oikeastaan päättyykin siihen. Tai oikeammin: toivottavasti leikki ei lopu.
Ajattelutyö täytyy nimetä leikiksi, ja toisaalta runoudeksi, jottei heti tarvitsisi ottaa todesta. Tarvitaan viive. Ihminen sietää ristiriitoja, paradokseja ja epävarmuutta hyvin rajallisesti. Kirkasta, sumeaa ajattelua. Leikin varjolla.
Mitä leikkejä rakastit lapsena? Miten leikki näkyy elämässäsi nyt?
Legoilla leikin hyvin paljon. Se oli sellaista maailman rakentamista. Ja toisaalta asuttiin lähiössä, jossa oli paljon leikkikavereita. Kaikki klassiset pihaleikit oli yleisiä ja suosittuja.
Leikki näkyy työssä varmaankin tuollaisena loputtomana puuhasteluna ideoiden kanssa. Aika monomaanista se on usein, kirjoittaminenkin. Sitä kiinnostuu palavasti jostain, ja sitten tutkii sitä asiaa eräänlaisena todellisuuden perustuksena. Voi olla että siitä tulee jotain. Tai sitten ei.
Mitä haluaisit kertoa viime aikojen kirjallisista ja muista projeketeistasi?
Kirjoitan tuollaista eri lajityyppien välille muodollisesti sijoittuvaa teosta. Siinä on piirteitä fragmentista, runoudesta, esseestä, ensyklopediasta jne.
Sanakuva kollektiivi
Sanakuva kollektiivin Dadakone sisältää tanssia, lausuntaa, äänikollaasin ja koneen, jonka avulla festivaalivieraat voivat tehdä oman dadaistisen runon vain nappia painamalla. Runon saa printattuna mukaansa.
Sanakuva Kollektiivi on tanssija Meri-Tuuli Risbergin, graafisen suunnittelijan Marion Robinsonin ja kirjailija Heikki Sauren vuonna 2013 perustama monitaiteellinen ryhmä, jonka teoksissa runous laajenee muotoilun, tanssin, liikunnan, valokuvan, videon ja tietotekniikan maailmaan. Ryhmän kokoonpano vaihtelee teosten ja tapahtumien myötä. Perustajien lisäksi Dadakoneen ovat toteuttaneet tanssija Reetta Kinnari, taideteollinen muotoilija Elina Koskelainen, valokuvaaja Jyrki Soine, ranskalainen graafinen suunnittelija Louise Comiran, saksalainen muusikko Jannik Hondelmann ja ohjelmistosuunnittelija Pekka Kilponen.
Julia Vuori
Tämän vuoden Annikin Runofestivaalin nimikkotaiteilja on Julia Vuori. Hänen näyttelynsä Kirjain levolla nähdään Annikin korttelin vieressä sijaitsevassa taidekioskissa klo 11.00-20.00 (vapaa pääsy) sekä korttelin sisäpihan Galleria Ovessa koko päivän. Taidekioskissa on myynnissä edulliseen hintaan jo kaupoista loppuunmyytyjä Julia Vuoren teoksia.
Julia Vuori on helsinkiläinen kuvittaja, graafikko, sarjakuvataiteilija ja kirjailija. Vuori on yksi maamme tunnetetuimmista ja ahkerimmista kuvittajista, ja hänet tunnetaan erityisesti huippusuositusta ja positiivisen leikkisästä Sika-hahmostaan. Hänet palkittiin viime vuonna lastenkulttuurin valtionpalkinnolla. Vuoren kirjoja on käännetty japaniksi, koreaksi ja kiinaksi.
Millaisessa roolissa leikki tai leikittely on kirjoittamisessasi/luovassa prosessissasi?
Rakastan yllätyksiä ja outoja yhdistelmiä, sanaleikkejä, ristiriitaa, arvoituksia… Pidän monitulkintaisuudesta
ja uusista kysymyksistä jotka viriävät työn edetessä. Tärkeää on erityisesti kuvan ja tekstin suhde toisiinsa.
Mitä leikkejä rakastit lapsena? Miten leikki näkyy elämässäsi nyt?
Lapsuuteni suosikkileikkejä oli ”Piiloliha”, naudanlihasäilykkeen syöminen suoraan purkista keittiön oven takana.
Isä ja veli olivat mukana tässä piiloutumista ja syömistä yhdistävässä leikissä. ”Kissa ja isäntä" -leikissä kissan roolissa
oleva sai työntää isännän alas sängyltä. Hyvän ystävän kanssa leikittiin tätä, samoin kuin ”Avaruusasema Alfaa”, joka
oli isomman seurueen leikki. Avaruuden tuntemattomat ilmiöt ja henkilöiden välinen dynamiikka oli todella jännittävää.
Pihaleikit, näytelmät, taikuriesitykset, salapoliisileikit ja pukeutuminen rooliasuihin olivat päivittäistä hupia. Yksin leikkiminen oli myös mieluisaa. Silloin leikin eläimillä ja nukeilla tai rakentelin legoilla. Isälläni oli tapana tehdä aamiaistarvikkeista hassuja naamoja ja kirjoittaa opettajalle kouluun naurettavia lupalappuja. Nyt aikuisena on ollut hienoa seurata lasten leikkimistä. Jatkuisipa leikki ajattelutapana läpi elämän.
Mitä haluaisit kertoa viime aikojen kirjallisista ja muista projeketeistasi?
Teen vaihtelevasti sekä omaa tuotantoa, että kuvituksia muiden teksteihin. Tänä syksynä on tulossa jännittävä taidekirja!
Ensi vuonna ilmestyy mm. oma kuvakirja ja kuvitus kirjailijan tarinaan.
Riikka Heinonen
Riikka Heinonen on helsinkiläinen runoilija ja toimittaja. Hänet valittiin Nuoren Voiman Liiton Debytoi runoilijana -kilpailussa vuoden 2010 debytantiksi. Helsinki Poetry Connectioinin aktiiveihin kuuluva Riikka Heinonen julkaisi viime vuonna paikoin flarf-vaikutteisen runoesikoisteoksensa Ranskalainen ehkäisy (ntamo). Heinonen on kutsuttu mukaan Annikin Runofestivaalin ensimmäiseen Esikoiset-esikoisrunoilijatapaamiseen.
Millaisessa roolissa leikki tai leikittely on kirjoittamisessasi/luovassa prosessissasi?
Runous jos mikä on leikkimistä sanoilla. Myös runojen lausuminen on sanoilla ja äänenpainoilla leikittelyä. Ilman tällaista leikkiä oma elämäni olisi paljon harmaampaa.
Mitä leikkejä rakastit lapsena? Miten leikki näkyy elämässäsi nyt?
Olin lapsena aika rasavilli, kiipeilin puissa ja yhtenä kesänä farkut hajosivat polvista seitsemään otteeseen. Vietin lapsuuteni Helsingin Kalliossa, jonka asfalttipihoilla leikimme kirkonrottaa ja keinupersistä. Nykyään leikin lähinnä sanoilla.
Mitä haluaisit kertoa viime aikojen kirjallisista ja muista projeketeistasi?
Minulta ilmestyi juuri esikoisrunokokoelma Ranskalainen ehkäisy (ntamo). Olen aktiivisesti mukana runoyhteisö Helsinki Poetry Connection ry:n toiminnassa. Tuotan yhteisölle lavarunoustapahtumia ja esiinnyn niissä itsekin. Järjestän parhaillaan Maailma kylässä -festivaaleille 24.-25.5. Runobussia, jossa runoilijat lausuvat tekstejään kaksikerroksisessa bussissa.
Esikoisrunoilijatapaaminen
Annikin Runofestivaalin yhteydessä järjestetään ensimmäistä kertaa Esikoiset-esikoisrunoilijatapaaminen. Päivää ennen Annikin Runofestivaalia 6.6. mukaan kutsutut tuoreet esikoiset kokoontuvat Tampereelle päiväksi keskinäiseen tapaamiseen runoilija Johanna Venhon johdolla. Tapaaminen luo tilaisuuden esikoisrunoilijoiden keskinäiseen jakamiseen, vertaistukeen ja tutustumiseen. Esikoiset-tapaamisessa pohditaan mm. kirjallisen työn jatkuvuutta sekä runoutta leikkinä ja työnä. Tapaamisen kutsutut osallistujat ovat Riikka Heinonen, Miira Luhtavaara, Niklas Salmi ja Pirkko Soininen. Esikoiset nähdään myös seuraavana päivänä runofestivaalin esiintymislavalla. Tapaaminen järjestetään yhteistyössä Pentikulman päivien kanssa.
Esikoisrunoilijapaneeli
Esikoiset osallistuvat samana iltana 6.6. yleisölle avoimeen esikoisrunoilijapaneeliin Kirjakauppa Tulenkantajissa klo 18.00. Paneelikeskustelun otsikko on Runouden kulta-aika vai inflaatio? Keskustelun vetäjänä toimii Aino Suonio. Paneeli on osa Annikki OFF:ia.
Miira Luhtavaara
Miira Luhtavaara on helsinkiläinen runoilija. Hän on opiskellut kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa ja kirjoittanut runojen lisäksi tekstejä mm. näytelmiin. Hänen esikoiskirjansa Ruohikon luut (Teos) julkaistiin tämän vuoden alussa. Kiittäviä arvioita kerännyt teos ammentaa monista suunnista, niin korkeakirjallisista lähteistä kuin esimerkiksi iskelmäsanoituksista. Luhtavaara on yksi neljästä Esikoiset-tapaamiseen kutsutuista tuoreista esikoisrunoilijoista.
Millaisessa roolissa leikki tai leikittely on kirjoittamisessasi/luovassa prosessissasi?
Leikki merkitsee minulle kirjoittamisessa ennen kaikkea antautumista assosiaatioille ja vapautta käyttää kieltä omien halujen mukaisesti
Mitä leikkejä rakastit lapsena? Miten leikki näkyy elämässäsi nyt?
Tärkeät leikit lapsena olivat barbileikit ja erilaiset piiloutumis- ja vakoiluleikit. Yritän pitää leikkisyyttä yllä, vaikka pohjimmiltani olenkin tosikko.
Mitä haluaisit kertoa viime aikojen kirjallisista ja muista projeketeistasi?
Esikoisrunokokoelmani Ruohikon luut (Teos) ilmestyi tammikuussa. Runojen kirjoittamisen lisäksi tärkeää on taiteellinen ryhmätyöskentely erilaisten esitysten ja tekstien parissa. Keväällä Vol-ryhmämme toteutti rekonstruktioesityksen Nyrki Tapiovaaran osittain tuhoutuneesta elokuvasta Kadonnut Sävel.
Esikoisrunoilijatapaaminen
Annikin Runofestivaalin yhteydessä järjestetään ensimmäistä kertaa Esikoiset-esikoisrunoilijatapaaminen. Päivää ennen Annikin Runofestivaalia 6.6. mukaan kutsutut tuoreet esikoiset kokoontuvat Tampereelle päiväksi keskinäiseen tapaamiseen runoilija Johanna Venhon johdolla. Tapaaminen luo tilaisuuden esikoisrunoilijoiden keskinäiseen jakamiseen, vertaistukeen ja tutustumiseen. Esikoiset-tapaamisessa pohditaan mm. kirjallisen työn jatkuvuutta sekä runoutta leikkinä ja työnä. Tapaamisen kutsutut osallistujat ovat Riikka Heinonen, Miira Luhtavaara, Niklas Salmi ja Pirkko Soininen. Esikoiset nähdään myös seuraavana päivänä runofestivaalin esiintymislavalla. Tapaaminen järjestetään yhteistyössä Pentikulman päivien kanssa.
Esikoisrunoilijapaneeli
Esikoiset osallistuvat samana iltana 6.6. yleisölle avoimeen esikoisrunoilijapaneeliin Kirjakauppa Tulenkantajissa klo 18.00. Paneelikeskustelun otsikko on Runouden kulta-aika vai inflaatio? Keskustelun vetäjänä toimii Aino Suonio. Paneeli on osa Annikki OFF:ia.
Niklas Salmi
Niklas Salmi opiskelee kirjallisuutta Helsingin yliopistossa ja kirjoittaa runouttaan sekä suomeksi että englanniksi. Elämänsä aikana mm. Virossa ja Puolassa asuneen Salmen runoja on julkaistu useissa kirjallisuuslehdissä Suomessa ja maailmalla. Niklas Salmen esikoisrunokokoelma Siipimobiili (Sanasato) ilmestyi viime vuonna. Haiku-vaikutteiseen lyhytlyriikkaan erikoistunut Salmi on yksi Esikoiset-esikoisrunoilijatapaamisen osallistujista.
Millaisessa roolissa leikki tai leikittely on kirjoittamisessasi/luovassa prosessissasi?
Leikittelen paljon runoissani. Pyrin aina näkemään asiat tuorein silmin; hämmästyttävänä kosmisena kujeiluna. Usein kirjoittamiseni sytykkeenä toimii esimerkiksi sanaleikki tai alkusointu. Jälkimmäisiä käytän kulumiseen asti – ne alkavat olla jo vaka vanha juttu.
Mitä leikkejä rakastit lapsena? Miten leikki näkyy elämässäsi nyt?
Pidin roolileikeistä. Saatoin vaihtaa vaatteet viidesti päivässä, ja olin milloin moottoripyöräpoliisi, milloin teinimutanttininjakilpikonna. Usein myös äitini mekkojen helmat pölyyntyivät, kun ne laahautuivat perässäni hienoa naista leikkiessäni. Joskus kengän korkokin taisi napsahtaa poikki. Roolileikit ovat yhä osa elämääni. Välillä esitän luontorunoilijaa, toisinaan mellastan mellerinä.
Mitä haluaisit kertoa viime aikojen kirjallisista ja muista projeketeistasi?
Tänä kevättalvena olen ollut järjestämässä World Children’s Haiku Contestin Suomen osakilpailua, johon kaikki korkeintaan 15-vuotiaat suomalaiset ovat saaneet osallistua haikukuvillaan. Odotan innolla, että pääsen ihailemaan kilpailun satoa.
Esikoisrunoilijatapaaminen
Annikin Runofestivaalin yhteydessä järjestetään ensimmäistä kertaa Esikoiset-esikoisrunoilijatapaaminen. Päivää ennen Annikin Runofestivaalia 6.6. mukaan kutsutut tuoreet esikoiset kokoontuvat Tampereelle päiväksi keskinäiseen tapaamiseen runoilija Johanna Venhon johdolla. Tapaaminen luo tilaisuuden esikoisrunoilijoiden keskinäiseen jakamiseen, vertaistukeen ja tutustumiseen. Esikoiset-tapaamisessa pohditaan mm. kirjallisen työn jatkuvuutta sekä runoutta leikkinä ja työnä. Tapaamisen kutsutut osallistujat ovat Riikka Heinonen, Miira Luhtavaara, Niklas Salmi ja Pirkko Soininen. Esikoiset nähdään myös seuraavana päivänä runofestivaalin esiintymislavalla. Tapaaminen järjestetään yhteistyössä Pentikulman päivien kanssa.
Esikoisrunoilijapaneeli
Esikoiset osallistuvat samana iltana 6.6. yleisölle avoimeen esikoisrunoilijapaneeliin Kirjakauppa Tulenkantajissa klo 18.00. Paneelikeskustelun otsikko on Runouden kulta-aika vai inflaatio? Keskustelun vetäjänä toimii Aino Suonio. Paneeli on osa Annikki OFF:ia.
Pirkko Soininen
Turkulainen Pirkko Soininen voitti viime vuonna Runo-Kaarina -kilpailun kokoelmallaan Murretut päivät. Kehutun kokoelman runoja on luonnehdittu poikkeuksellisiksi niitä yhdistävän kertomuksellisuuden vuoksi. Soinisen runouden teemoja ovat kaipaus, muistot ja ajan kuluminen. Murretut päivät syntyi paljolti Venetsiassa ja Istanbulissa, mikä näkyy teoksen runoissa. Soininen on yksi neljästä Esikoiset-tapaamiseen kutsutuista tuoreista esikoisrunoilijoista.
Millaisessa roolissa leikki tai leikittely on kirjoittamisessasi/luovassa prosessissasi?
Minulle leikki on tärkeä osa kirjoittamista. Kirjoittaessani luon maailmoja, kuten lapsena nukketalon edessä. Laitan roolihenkilöt puhumaan, toimimaan ja tuntemaan haluamallani tavalla. Kirjoittaminen on mitä suurimmassa määrin leikkimistä. Se on myös leikkimistä kielen kanssa. Kirjoittamiseen sisältyy prosessessina myös samanlainen heittäytymisen ja vapauden tunne kuin lapsuuden leikeissä. Mitä vaan voi tapahtua. Ja koska leikkiminen on niin kivaa, sitä ei malttaisi lopettaa.
Mitä leikkejä rakastit lapsena? Miten leikki näkyy elämässäsi nyt?
Suosikkileikit olivat Charlien enkelit ja Avaruusasema Alfa. Sain olla Charlien enkeleiden Kelly, koska minulla oli tummat pitkät hiukset. Vakoileminen ja salakuuntelu olivat salapoliisin työssä parasta. Nykyään heittäydyn tyttären kanssa leikkimään. Otetaan joku hassu rooli, muutetaan äänet ihan kummallisiksi ja puhutaan höpsöjä.
Mitä haluaisit kertoa viime aikojen kirjallisista ja muista projeketeistasi?
Esikoisteokseni Murretut päivät ilmestyi viime syksynä. Nyt kirjoitan toista kokoelmaani.
Esikoisrunoilijatapaaminen
Annikin Runofestivaalin yhteydessä järjestetään ensimmäistä kertaa Esikoiset-esikoisrunoilijatapaaminen. Päivää ennen Annikin Runofestivaalia 6.6. mukaan kutsutut tuoreet esikoiset kokoontuvat Tampereelle päiväksi keskinäiseen tapaamiseen runoilija Johanna Venhon johdolla. Tapaaminen luo tilaisuuden esikoisrunoilijoiden keskinäiseen jakamiseen, vertaistukeen ja tutustumiseen. Esikoiset-tapaamisessa pohditaan mm. kirjallisen työn jatkuvuutta sekä runoutta leikkinä ja työnä. Tapaamisen kutsutut osallistujat ovat Riikka Heinonen, Miira Luhtavaara, Niklas Salmi ja Pirkko Soininen. Esikoiset nähdään myös seuraavana päivänä runofestivaalin esiintymislavalla. Tapaaminen järjestetään yhteistyössä Pentikulman päivien kanssa.
Esikoisrunoilijapaneeli
Esikoiset osallistuvat samana iltana 6.6. yleisölle avoimeen esikoisrunoilijapaneeliin Kirjakauppa Tulenkantajissa klo 18.00. Paneelikeskustelun otsikko on Runouden kulta-aika vai inflaatio? Keskustelun vetäjänä toimii Aino Suonio. Paneeli on osa Annikki OFF:ia.
Minna Joenniemi
Mäntän kuvataideviikkojen kuraattori, Runoraadista tuttu kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi törmäyttää runoja ja kuvataidetta 1+1=3 -taidekierroksellaan. Kierroksella ovat mukana runoilijat Satu Lepistö ja Heikki Niska. Heidän runonsa kohtaavat Annikin asukkaiden omistamaa kuvataidetta sekä Julia Vuoren näyttelyn teoksia. Sanan ja kuvataiteen kohtaamisista syntyy taianomaisesti enemmän kuin vain osiensa summa. Joenniemi jakaa festivaaleilla myös runoennustuksia.
Riikka Pelo
Riikka Pelo on helsinkiläinen kirjailija. Hänen esikoisromaaninsa Taivaankantaja ilmestyi vuonna 2006. Se oli valittiin ilmestymisvuonnaan Runeberg-palkintoehdokkaaksi ja teos myös voitti Tiiliskivi-palkinnon. Taivaankantaja kertoi lestadiolaisuudesta pienen tytön näkökulmasta. Pelon toinen romaani Jokapäiväinen elämämme palkittiin vuoden 2013 Finlandia-palkinnolla. Niin kriitikoiden kuin lukevan yleisönkin ylistämä yli viisisataasivuinen teos kertoo venäläisestä runoilija Marina Tsvetajevasta ja tämän tyttärestä Ariadna Efronista Stalinin ajan Neuvostoliitossa.
Alexandra Salmela
Alexandra Salmela on on slovakialaissyntyinen kirjailija, joka asuu nykyisin Tampereella, ja myös kirjoittaa suomeksi. Salmela tuli vauhdilla suomalaisen kirjallisen yleisön tietoisuuteen voitettuaan vuonna 2010 Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon esikoisteoksellaan 27 Eli kuolema tekee taiteilijan. Sama teos valittiin myös Finlandia-ehdokkaaksi. Viime vuonna julkaistu Salmelan genrerajat ylittävä ja rikkaasti kuvitettu anarkistinen satukirja Kirahviäiti ja muita hölmöjä aikuisia on herättänyt ihastusta niin lapsi- kuin aikuislukijoissakin. Teos valittiin vuoden 2014 Tulenkantaja-palkintoehdokkaaksi.
Miki Liukkonen
Miki Liukkonen on oululainen runoilija ja kirjailija. Hän on itsevarmalla ja anteeksipyytelemättömällä julkisella profiilillaan viime vuosien näkyvimpiä kirjallisia hahmoja Suomessa. Liukkonen voitti arvostetun J.H. Erkon palkinnon vuonna 2009. Liukkosen loistavan vastaanoton saanut esikoisrunokokoelma Valkoisia runoja ilmestyi vuonna 2011, ja niin ikään hyviä arvioita kerännyt toinen kokoelma Elisabet vuonna 2012. Samana vuonna hänelle myönnettiin Nuori Pakkala -palkinto. Miki Liukkosen viime vuonna ilmestynyt esikoisromaani Lapset auringon alla on kerännyt ylistäviä arvioita. Sujuvasti eri aikatasoissa seikkailevaa ja leikittelevää teosta on luonnehdittu vakuuttavaksi kirjalliseksi näytöksi.
Pidä proosatauko!
Olemme kutsuneet esiintyjiksi myös festivaalin teemaan sopivia prosaisteja. Runoesitysten välillä voi pitää proosatauon. Proosataukojen esiintyjinä nähdään Riikka Pelo, Alexandra Salmela ja Miki Liukkonen. Proosataukojen juontajana toimii Aino Suonio.
Riikka Pelo
Riikka Pelo on helsinkiläinen kirjailija. Hänen esikoisromaaninsa Taivaankantaja ilmestyi vuonna 2006. Se oli valittiin ilmestymisvuonnaan Runeberg-palkintoehdokkaaksi ja teos myös voitti Tiiliskivi-palkinnon. Taivaankantaja kertoi lestadiolaisuudesta pienen tytön näkökulmasta. Pelon toinen romaani Jokapäiväinen elämämme palkittiin vuoden 2013 Finlandia-palkinnolla. Niin kriitikoiden kuin lukevan yleisönkin ylistämä yli viisisataasivuinen teos kertoo venäläisestä runoilija Marina Tsvetajevasta ja tämän tyttärestä Ariadna Efronista Stalinin ajan Neuvostoliitossa.
Alexandra Salmela
Alexandra Salmela on on slovakialaissyntyinen kirjailija, joka asuu nykyisin Tampereella, ja myös kirjoittaa suomeksi. Salmela tuli vauhdilla suomalaisen kirjallisen yleisön tietoisuuteen voitettuaan vuonna 2010 Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon esikoisteoksellaan 27 Eli kuolema tekee taiteilijan. Sama teos valittiin myös Finlandia-ehdokkaaksi. Viime vuonna julkaistu Salmelan genrerajat ylittävä ja rikkaasti kuvitettu anarkistinen satukirja Kirahviäiti ja muita hölmöjä aikuisia on herättänyt ihastusta niin lapsi- kuin aikuislukijoissakin. Teos valittiin vuoden 2014 Tulenkantaja-palkintoehdokkaaksi.
Miki Liukkonen
Miki Liukkonen on oululainen runoilija ja kirjailija. Hän on itsevarmalla ja anteeksipyytelemättömällä julkisella profiilillaan viime vuosien näkyvimpiä kirjallisia hahmoja Suomessa. Liukkonen voitti arvostetun J.H. Erkon palkinnon vuonna 2009. Liukkosen loistavan vastaanoton saanut esikoisrunokokoelma Valkoisia runoja ilmestyi vuonna 2011, ja niin ikään hyviä arvioita kerännyt toinen kokoelma Elisabet vuonna 2012. Samana vuonna hänelle myönnettiin Nuori Pakkala -palkinto. Miki Liukkosen viime vuonna ilmestynyt esikoisromaani Lapset auringon alla on kerännyt ylistäviä arvioita. Sujuvasti eri aikatasoissa seikkailevaa ja leikittelevää teosta on luonnehdittu vakuuttavaksi kirjalliseksi näytöksi.
Annikin Runofestivaalin lastenohjelma
Tänä vuonna Annikin Runofestivaalin yhteydessä järjestetään enemmän lastenohjelmaa kuin koskaan aikaisemmin. Lastenohjelmaa ovat mukana järjestämässä SirkusRakkausPumPum, Sanataideyhdistys Yöstäjä ja Lastenkirjainstituutti. Lastenohjelmaa nähdään Annikin puukorttelin viereisessä puistossa, korttelin pesutuvassa eli Runopesulassa sekä ympäri sisäpihaa. Alle 15-vuotiaiden pääsyliput 4 € ja alle kolmivuotiaat pääsevät sisään maksutta.
SirkusRakkausPumPumin leikkikylä
Lastenkulttuuriyhdistys SirkusRakkausPumPumin lasten leikkikylä valtaa Annikin puukorttelin viereisen puiston ympäristöineen festivaalipäivänä klo 11.00-16.00. Lavastekaupunki väritetään värileikeissä iloisilla väreillä, ja koko päivän käynnissä olevissa avoimissa ja ilmaisissa lasten työpajoissa kehitellään mm. omia runoja ja lastenlauluja.
Lastenkulttuuriyhdistys SirkusRakkausPumPum ry toteuttaa yhteisöllistä, osallistavaa ja lapsilähtöistä lastenkulttuuria erilaisin tapahtumin, työpajoin ja leikein. Yhdistys on tuottanut parin viime vuoden aikana kymmeniä isoja ja pienempiä yhteisöllisiä lastentapahtumia mm. Faces Etnofestivaalilla.
Yöstäjän ohjelma Runopesulassa
Sanataideyhdistys Yöstäjä ry toistaa viime vuoden runofestivaaleilla suursuosion saavuttaneen runo-ongintansa klo 12.00-15.00. Runo-onginnassa kalastellaan runoja, ja runomerestä nousee taatusti tuoretta saalista. Koukkuun voi käydä riimikäs sintti tai vapaamittainen vonkale, ja saattaapa runomeressä ajelehtia myös arvaamattomia aarteita. Ongintaa luotsaavat kaksi Yöstäjän sanataideohjaajaa.
Runopesulassa järjestetään klo 12.00-15.00 myös Yöstäjän "Räyhäpiirakasta Puppupääsilakkaan: kuvita oma runosankarisi" -työpaja, missä haetaan piirtämällä muoto lastenrunojen hassunkurisille hahmoille.
Yöstäjä ry edistää ja kehittää Pirkanmaan alueella tapahtuvaa lasten ja nuorten sanataideopetusta. Yöstäjän sanataidekoulun ryhmät kokoontuvat viikoittain, ja yhdistys on toteuttanut lukuisia sanataidetyöpajoja sekä esityksiä kouluissa ja kulttuuritapahtumissa. Yöstäjä on saanut Lasten Tampere ry:n myöntämän Vuoden veturi -palkinnon tunnustuksena ansiokkaasta lastenkulttuurityöstä. Vuonna 2013 Yöstäjä juhli 10-vuotissyntymäpäiväänsä.
Lastenkirjainstituutin ohjelma
Lastenkirjainstituutin esittelypisteestä saa tietoa instituutin toiminnasta ja mahdollisuuden hankkia erilaisia instituutin julkaisuja. Paikalla päivystää klo 11.00-16.00 runotohtori, joka määrää pienille ja vähän suuremmillekin potilaille lääkkeeksi sopivia lastenrunoja tai runokirjoja.
Lastenkirjainstituutti on Tampereella sijaitseva valtakunnallinen asiantuntijaorganisaatio ja erikoiskirjasto, jonka tavoitteena on edistää lasten- ja nuortenkirjallisuuden ja lastenkirjan kuvitustaiteen tuntemusta ja tutkimusta. Lastenkirjainstituutin toimintaan kuuluvat muun muassa tiedonvälitys lasten- ja nuortenkirjallisuudesta sekä seminaarien, tutkijatapaamisten ja yleisöluentosarjojen järjestäminen.
Kuvataidetta Annikin Runofestivaaleilla
Tämän vuoden Annikin Runofestivaalin nimikkotaiteilja on Julia Vuori. Hänen näyttelynsä Kirjain levolla nähdään Annikin korttelin vieressä sijaitsevassa taidekioskissa klo 11.00-20.00 (vapaa pääsy) sekä korttelin sisäpihan Galleria Ovessa koko päivän. Tapahtumapäivänä sisäpihalla on nähtävissä myös Tiitu Takalon Annikin puukorttelista kertovan Minä, Mikko ja Annikki -sarjakuvaromaanin alkuperäispiirrosten näyttely klo 11.00-20.00.
