Kölö & Satu Kae
Kölö on tamperelaisen kirjailija Saara Metsärannan performanssisivupersoona ja baabelin kielen jäljitys-performanssi, jossa eri maailman kieliä yhdistäen erotetaan keskenään kaikilla mahdollisilla assosiaation keinoilla. Kölö on etenduste sari, hääl, kõne ning räägija ise. Medan Kölö sjunger är den etnofuturistiskt kretslopp och avantgardstisk schamanistisk performans, medan den läser är det något helt annat. Spare times Kölö is avantgardening its flowers, pushi green up babalonian stems, waving its exemplimities like folklore, performance, pop music, rituals or liturgy under the only trinity of shaman, sheman, he-man and german she-p-herd.
Yhdessä Kölön kanssa esiintyy alttoviulisti Satu Kae, joka aloitti viulunsoiton opintonsa jo 6-vuotiaana. Kae valmistui musiikkipedagogiksi Oulun ammattikorkeakoulusta ja taiteiden maisteriksi Swedish National Orchestra Academysta Göteborgissa. Tällä hetkellä hän toimii freelancerina niin klassisen kuin populäärimusiikinkin saralla ja konsertoi aktiivisesti.
Runofestivaalitaiteilija Katariina Lillqvist
Runofestivaalitaiteilija Katariina Lillqvist on sekä Suomessa että Tšekissä asuva palkittu elokuvaohjaaja, kuunnelmien tekijä, taiteilija ja kulttuurivaikuttaja. Hänet tunnetaan rajoja rikkovana taiteilijana, joka on tuonut nukkeanimaation maassamme suuren yleisön tietoisuuteen. Lillqvistin animaatioissa käytettyjä nukkeja on esillä Annikin Kivikioskissa ja hänen romaniaiheisia elokuviaan nähdään Kellarigalleriassa. Korttelin sisäpihalla on lisäksi esillä hänen muita teoksiaan. Lue lisää!
Ox Maló (AR/AT)
Ox Maló on argentiinalaissyntyinen Itävallassa asuva runoilija, kirjailija ja esitystaiteilija. Hän saapuu Annikin Runofestivaaleille tunnetun Written Portraits -runoperformanssinsa kera. Kuka vain voi asettua saman pöydän ääreen Malóa ja hänen kirjoituskonettaan vastapäätä, ja havainnoituaan hetken, Maló kirjoittaa tästä henkilökohtaisen runomuotokuvan. Sen voi saada toiveensa mukaisesti joko englanniksi, espanjaksi, saksaksi tai ranskaksi. Lopuksi allekirjoitetun runon saa mukaansa. Tuhansia Written Portraits -kohtaamisia on koettu kymmenillä kirjallisuusfestivaaleilla ympäri maailmaa, ja niiden yhteydessä kirjoitetuista runoista on julkaistu myös kaksi kokoelmaa. Projektinsa puitteissa Maló tekee usein yhteistyötä myös muiden alojen taiteilijoiden kanssa. Annikilla hän työskentelee yhdessä muusikko Simo Laihosen ja tanssitaiteilija Tuuti Touhusen kanssa. Festivaalin aikana Maló tekee runomuotokuviaan yhteensä neljän tunnin ajan.
Esiintymisaikataulu
11.40-12.40 Kahvilapihalla feat. tanssitaiteilija Tuuti Touhunen
13.00-14.00 Festivaalipuistossa feat. Simo Laihonen (vapaa pääsy)
16.00-17.00 Festivaalipuistossa (vapaa pääsy)
18.00-19.00 Kahvilapihalla
Regina Roze (MX)
Meksikolainen runoilija, filosofi, dramaturgi ja esitystaiteilija Regina Roze tuo ohjelmistoomme latinalaisamerikkalaisen nykyrunouden elinvoimaisen äänen. Jo nuorena Roze työskenteli tiiviisti teatterin, tanssin ja kirjallisuuden parissa. Vuonna 2013 hänet palkittiin esikoisteoksestaan Liminal nuorten runoilijoiden Premio de Poesía Joven -palkinnolla. Hänen viimeisin runokokoelmansa on vuonna 2021 ilmestynyt Mundano. Filosofina Roze on työskennellyt erityisesti kehollisuuteen liittyvien hankkeiden parissa. Vuonna 2022 hän käynnisti Popoesía-projektin, joka tuo kokeellista kirjallisuutta ja runoutta yleisön ulottuville sosiaalisen median ja työpajojen kautta. Roze on työskennellyt myös kokeellisen musiikin parissa ja esiintyy säännöllisesti runoutta ja musiikkia yhdistävissä esityksissä. Rozen espanjankielistä runoutta voit kuunnella Annikin Runofestivaalin Spotify-soittolistalta.
Vy Tram
Vy Tram käsitteli viime vuonna ilmestyneessä esikoisromaanissaan Stigma (WSOY) häpeää, ulkopuolisuutta ja identiteettiä suomenvietnamilaisen päähenkilönsä kautta. Hän on julkaissut myös kolumneja, analyyseja popkulttuurista, esseitä, feature-artikkeleja, runoja sekä novelleja eri verkkomedioissa ja lehdissä. Tramin teksteille on ominaista henkilökohtaisuuden ja yhteiskunnallisten teemojen yhdistäminen sekä tarkka, minimalistinen kieli. Hänen teksteissään usein toistuvia teemoja ovat yhteenkuuluvuuden tarve, kielen merkitys sekä kulttuurien väliset kysymykset. Tramin kirjoitustyyli liikkuu runouden ja proosan rajapinnassa, ja hänen ilmaisussaan korostuvat havainnot arjesta sekä sisäisestä kokemusmaailmasta. Tram on mukana Annikin Runofestivaalin Proosatauoissa.
Hilja Grönfors
Hilja Grönfors on suomalainen romanimusiikin keskeinen tulkitsija ja perinteen vaalija. Hän kasvoi romaniperheessä, jossa lauluperinne siirtyi suullisesti sukupolvelta toiselle, ja oppi laulunsa jo varhain yhteisön arjessa. Grönforsin ohjelmisto koostuu vanhoista romanilauluista, joissa käsitellään rakkautta, kaipuuta, menetystä ja vaeltavaa elämäntapaa. Hänen laulutyylinsä on voimakkaan tunteikas ja pelkistetty, ja siinä korostuvat omaleimainen äänenkäyttö sekä perinteikäs tulkinta. Mestarikansanlaulaja-tunnustuksen saanut Hilja Grönfors on esiintynyt ahkerasti konserteissa ja festivaaleilla sekä Suomessa että ulkomailla. Hän on tehnyt yhteistyötä kansanmusiikin tutkijoiden ja muusikoiden kanssa, ja tämän ansiosta romanimusiikkia on tallennettu ja tuotu laajemman yleisön tietoisuuteen. Grönfors on palkittu työstään Suomi-palkinnolla, ja hänelle on myönnetty taiteen akateemikon arvonimi. Runofestivaalin nimikkotaiteilija Katariina Lillqvist on tehnyt Hilja Grönforsista ja Suomen romanien historiasta dokumenttielokuvan Eihän tämä maa minun omani ollut. Grönfors esiintyy Annikilla trionsa kanssa. Yhtyeen muusikot ovat Valtteri Bruun (kitara) ja Kiureli Sammallahti (haitari). Grönforsin musiikkia voi kuunnella Annikin Runofestivaalin Spotify-soittolistalta.
Tomas Venclova (LT)
Tomas Venclova on liettualainen runoilija, kirjailija, kirjallisuudentutkija ja kääntäjä. Ensi vuonna 90 vuotta täyttävä Venclova on yksi eurooppalaisen runouden jättiläisistä. Hänelle on myönnetty lukuisia kansainvälisiä tunnustuksia ja hän on useiden eurooppalaisten yliopistojen kunniatohtori. Hänen teoksiaan on käännetty yli 20 kielelle. Venclova asui 1960-luvulla Moskovassa ja Leningradissa, ja hän kuului muun muassa runoilijalegenda Anna Ahmatovan, ja tulevan Nobel-voittaja Joseph Brodskyn lähipiiriin. Hänen toimintansa toisinajattelijana johti lopulta karkotukseen Neuvostoliitosta vuonna 1977. Sen jälkeen hän toimi muun muassa slaavilaisen kirjallisuuden professorina sekä Berkeleyn että Yalen yliopistoissa Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä hän jakaa aikansa Vilnan ja Yhdysvaltojen välillä. Venclova käsittelee teoksissaan totalitarismin kokemusta ja niitä opetuksia, joita sen synkistä historiallisista vaiheista voidaan poimia. Hänen ensimmäinen suomennettu teoksensa Vastarinnan säkeet (Palladium Kirjat) ilmestyi viime vuonna.
Suvi West
Suvi West on Utsjoella asuva saamelainen kirjailija, elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tv-persoona, joka yhdistää töissään henkilökohtaisuutta, komediallisuutta ja poliittisuutta. Elokuvantekijänä hänet tunnetaan erityisesti dokumentaarisesta ilmaisustaan, jossa korostuvat identiteettikysymykset, kulttuuriperintö ja ympäristöaiheet. Westin palkittuihin elokuviin kuuluvat muun muassa saamelaisten kamppailua oman kulttuurinsa puolesta käsittelevä Eatnameamet – Hiljainen taistelumme sekä Máhccan – Kotiinpaluu, josta hänelle myönnettiin Vuoden elokuvaohjaaja -tunnustus. Westin tunnetuimpia tv-töitä on Märät säpikkäät / Njuoska bittut -komediasarja. Westin esikoiskirja Syntien kummun naiset ilmestyi viime vuonna. Paljon kiitosta kerännyt romaani on autofiktiivinen teos, joka käsittelee itseironisesti ja raikkaan oivaltavasti muun muassa luovuutta, seksiä ja vähemmistöstressiä. Romaanin hauskat tilanteet ja nokkela dialogi sävyttävät vakavampia teemoja, kuten saamelaisnaisten – ja naisten ylipäänsä – kohtaamaa epäoikeudenmukaisuutta. West esiintyy Annikin Runofestivaalin Proosatauoissa.
Tania Nathan & Sointi Jazz Ensemble
Tania Nathan on lavarunoilija, spoken word -esiintyjä ja kirjailija, joka asuu Helsingissä ja Malesiassa. Hän käsittelee taiteellisessa työssään muun muassa kolonialismin perintöä, rakkautta, queer-identiteettiä sekä juuria. Hänen vuonna 2021 ilmestynyt omaelämäkerrallinen teoksensa Daughter of Immigrants kertoo siirtolaisuudesta, sukupolvista ja sukupuolista. Nathan kuuluu POC (People of Color) Open Mic Helsingin perustajiin ja hän toimii myös sen tuottajana.
Sointi Jazz Orchestra on vuonna 2013 perustettu yhtye, joka tunnetaan persoonallisesta big band -soundistaan. Rasmus Soinin johtama yhtye on toteuttanut lukuisia kantaesityksiä, niin itsenäisesti kuin yhdessä kotimaisten ja kansainvälisten solistien kanssa. Vuosi 2026 on Sointi Jazzille Sanat- ja teksti-teemavuosi ja yhtye on jo ehtinyt esiintyä yhdessä Helsinki Poetry Connectionin runoilijoiden kanssa. Lavarunoilija Nihkee, joka myös kuuluu tämän vuoden esiintyjiimme, vieraili yhtyeen viime vuonna ilmestyneellä kuudennella Jäähyväiset-albumilla. Runofestivaaleilla yhdessä Tania Nathanin kanssa esiintyvä Sointi Jazz Orchestra tiivistyy kolmimiehiseksi Sointi Jazz Ensembleksi. Sen kokoonpano on Oskari Siirtola (basso & elektroniikka), Petteri Hietamäki (puupuhaltimet) ja Kenneth Ojutkangas (tuuba). Kyseessä on heidän ensimmäinen yhteinen esiintymisensä. Sointi Jazz Orchestran musiikkia löytyy Annikin Runofestivaalin Spotify-soittolistalta.
Satu Kankaanpää & Juhana Salonen
Satu Kankaanpää ja Juhana Salonen kuuluvat maamme tunnetuimpiin ja ahkerimmin esiintyviin viittomakielisiin runoilijoihin.
Satu Kankaanpää on esiintynyt aktiivisesti runoilijana vuodesta 2019 alkaen. Hän on opiskellut viittomakielistä runoutta alansa tunnetuimpien suomalaisten ja ulkomaisten kuurojen runoilijoiden sekä Visual Vernacular -taiteilijoiden johdolla. Vuonna 2024 Kankaanpää voitti pääpalkinnon runollaan Kapinaruno Kuurojen Kulttuuripäivillä, ja esiintyi Ylen Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelmassa. Hänen runouttaan on myös nähtävissä Viittomakielisen kirjaston verkkosivuilla. Annikin Runofestivaaleilla Kankaanpää lupaa vapauttaa suomalaisen viittomakielen visuaalisen ja fyysisen ilmaisun, rytmin ja ilmeikkyyden täyteen voimaansa, sekä maustaa sitä eri tyyleillä, kuten visuaalisella musiikilla ja Visual Vernacularilla. Näistä aineksista syntyy kuurojen maailmasta syntynyttä vaikuttavaa visuaalista taidetta. Kankaanpää esiintyy myös festivaalin päätösklubilla.
Runoudessaan Juhana Salonen on kiinnostunut eniten aiheista, jotka aidosti koskettavat meistä jokaista. Siksi hän haluaa erityisesti paneutua siihen, että hän käsillään, ilmeillään ja kehonsa eri osilla osaisi tulkita runojaan mahdollisimman moniulotteisesti. Runous on tarjonnut hänelle myös keinon käsitellä maamme kuurojen historiaan liittyviä traumaattisia vaiheita. Salonen korostaa, että viittomakielistä runoutta ei tarvitse aina ymmärtää. Viittomia taitamatonkin voi saada juonesta kiinni, kun hän löytää vivahteita runoilijan ilmeistä, liikkeiden rytmistä ja kehon monipuolisesta ilmaisusta. Salonen työskentlee tutkijana Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksessa. Runofestivaaleilla hän paitsi esittää runouttaan, myös tarjoaa yleisölle tiiviin johdannon viittomakielisen runouden mahdollisuuksiin.
Hassan Blasim
Hassan Blasim on Irakissa syntynyt suomalainen kirjailija, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja, joka tunnetaan erityisesti voimakkaista ja surrealistisista novelleistaan. Hän työskenteli synnyinmaassaan elokuvaohjaajana, mutta joutui pakenemaan sieltä poliittisen vainon vuoksi. Pitkän ja vaarallisen pakomatkansa jälkeen Blasim asettui Suomeen, missä hän on rakentanut uransa kirjailijana. Häntä pidetään yhtenä uuden arabikirjallisuuden merkittävimmistä ja radikaaleimmista äänistä, ja hänen teoksiaan on käännetty lukuisille kielille. Blasimin proosassa yhdistyvät sodan väkivaltaiset kokemukset, musta huumori sekä absurdin groteski kuvasto. Hänen poikkeuksellisen tunnistettava ja monikerroksinen tyylinsä rikkoo perinteisiä kerronnan rajoja. Blasimille on myönnetty lukuisia kansainvälisiä tunnustuksia kirjallisesta työstään ja hänet on palkittu Suomi-palkinnolla. Hän on myös tuttu vieras kansainvälisillä kirjallisuusfestivaaleilla. The Guardian -lehti on kuvannut Hassan Blasimia kenties suurimmaksi eläväksi arabiankielisen fiktion kirjoittajaksi (suom.). Blasim on mukana Annikin Runofestivaalin Proosatauoissa.
Daniil Kozlov
Daniil Kozlov (taiteilijanimeltään Susinukke Kosola) on Pietarissa syntynyt ja Turussa asuva kirjailija, runoilija, kustantaja ja sanataideohjaaja. Hän on myös merkittävän Runografi-verkkofoorumin perustaja. Kozlov on julkaissut neljä runoteosta, jotka ovat keränneet lukuisia palkintoehdokkuuksia. Hänen vuonna 2017 ilmestyneelle Varisto-kokoelmalleen myönnettiin Kalevi Jäntin palkinto. Kozlov kirjoitti Variston käsin, ja sen sai omakseen ainoastaan henkilökohtaista kirjoitettua tunnustusta vastaan. Neljä vuotta myöhemmin ilmestynyt Turkoosi vyöhyke yhdistää runoutta, esseistiikkaa ja säeromaania. Kozlovin viime vuonna ilmestynyt ensimmäinen proosateos Ryssä (Sammakko) kuvaa hänen kasvuaan suomenvenäläisenä Turussa 1990–2000-luvuilla. Teos on kerännyt kiitosta tarkasta ja runollisen raadollisesta kielestään. Ryssä tarkastelee Kozlovin pitkään peittelemää venäläistä identiteettiä, ulkopuolisuuden tunnetta sekä kansallisuuden rakentumista. Kozlov on mukana Annikin Runofestivaalin Proosatauoissa.
Ánnámáret
Ánnámáret (Anna Näkkäläjärvi-Länsman) on saamelainen muusikko, joka asuu ja työskentelee maamme pohjoisimmassa kylässä Nuorgamissa. Hän ammentaa musiikkiinsa vaikutteita joikuperinteestä sekä Saamenmaan elämästä ja luonnosta. Ánnámáretin tulkinta joikauksensa juontaa juurensa hänen porosaamelaiseen sukuperintöönsä. Viime vuosina hän on tutkinut joikauksen perinnettä vanhoista arkistotallenteista. Tämän työn tuloksena Ánnámáret loi Nieguid duovdagat – Dreamscapes -teoksen, jossa joiku, jouhikon ääni ja elektroninen musiikki yhdistyvät videotaiteeseen. Dreamscapes-albumi oli hänelle kansainvälinen läpimurto, joka toi mukanaan muun muassa esiintymisen Womex-festivaaleilla. Ánnámáretin kaksi vuotta sitten ilmestynyt, Bálvvosbáiki-albumi valittiin vuoden kansanmusiikkilevyksi. Annikin Runofestivaaleilla Ánnámáret esiintyy yhdessä jouhikonsoittaja Ilkka Heinosen ja konemuusikko Turkka Inkilän kanssa. Ikiaikaisen joikuperinteen, arkaaisen jouhikon ja elektronisen äänimaiseman liitto luo pysäyttävän kuuntelukokemuksen johon on helppoa uppoutua. Yhtyeen musiikkia löytyy Annikin Runofestivaalin Spotify-soittolistalta.
Risto Rasa
Somerolla asuva Risto Rasa on yksi maamme rakastetuimmista lyyrikoista. Rasa tunnetaan tiiviistä luontokeskeisestä runoudestaan, jossa hän kykenee muutamalla rivillä luomaan tarkkoja havaintoja arkisista ilmiöistä sekä luonnosta ja ihmisen paikasta siinä. Rasan tuotantoa on verrattu haikurunouteen sen pelkistyneen ilmaisun ja hetkellisyyden tavoittamisen vuoksi. Hänen runoutensa keskeisiä teemoja ovat hiljaisuus, luonto, eläimet, yksinäisyys, kodin piiri sekä vuodenaikojen vaihtelu. Rasan kieli on kirkasta ja vähäeleistä, mutta menee syvälle. Esikoisteoksen Metsän seinä on vain vihreä ovi (Otava) ilmestyessä vuonna 1971 Rasa oli vasta 17-vuotias. Teos sai osakseen paljon huomiota ja se oli vahva kirjallinen läpimurto. Muun muassa Eino Leinon palkinnolla palkitun Rasan tuotanto on vaikuttanut moniin suomalaisiin runoilijoihin, ja hän on vakiinnuttanut asemansa suomalaisen lyhytlyriikan keskeisenä tekijänä. Rasa onkin yksi siteeratuimpia runoilijoitamme.
Nihkee & Saarten tyttäret
Lavarunoilija Nihkeen ja laulukollektiivi Saarten tytärten sanoittama ja säveltämä Äänetär-loitsurunokonsertti on määritelmiä väistävää, feminististä kansantaidekapinaa. Esitys muodostuu kalevalamittaan kirjoitettujen modernien loitsujen, lavarunouden sekä arkaaisten runolaulujen vuoropuhelusta. Esityksessä tuoreeseen kuoromusiikkiin ja loitsurunoihin yhdistyy draamallisuutta ja visuaalisuutta.
Nihkee (aiemmin Nihkee Akka) on lavarunoilija joka, yhdistelee keikoillaan spoken wordia, musiikkia, runonlaulua ja stand up -komiikkaa häikäilemättömästi aivan omalla tyylillään. Hänet on palkittu sekä Suomen että Pohjoismaiden parhaana poetry slam -esiintyjänä ja hän on yksi maamme tunnetuimmista lavarunoilijoista. Tällä hetkellä Nihkee kirjoittaa kotia, uskontoa ja isänmaata (ja jääkiekkoa) käsittelevää runokokoelmaa yhdessä isänsä kanssa. Nihkeen haastattelun ja hänen yhdessä Sointi Jazz Orchestran kanssa tekemänsä kappaleen voi kuunnella Annikin Runofestivaalin Spotify-soittolistalta.
Saarten tyttäret syntyi kymmenen vuotta sitten säveltäjä ja kuoronjohtaja Sabrina Ljungbergin aloitteesta, kun hän halusi kutsua ystäviään laulamaan yhdessä Kantelettaren runoihin säveltämäänsä musiikkia. Kyseessä ei ole perinteinen naiskuoro, vaan taiteellisesti määrätietoinen ja uutta luova ryhmä, joka myös säveltää musiikkia yhdessä. Kuoron musiikkia löytyy Annikin Runofestivaalin Spotify-soittolistalta.
Tenzin Tsundue (IN/Tibet)
Tenzin Tsundue on Dharamsalassa Intiassa asuva kansainvälisesti tunnettu runoilija, kirjailija ja aktivisti, jonka teoksia on käännetty useille kielille. Häntä pidetään aikamme merkittävimpänä maanpaossa elävänä tiibetiläisrunoilijana. Tsunduen esikoisteos Crossing the Border ilmestyi vuonna 1999. Hänen kirjoituksiaan on ilmestynyt lukuisissa kansainvälisissä julkaisuissa ja hän on esiintynyt kirjallisuusfestivaaleilla ympäri maailmaa. Tsundue on sanonut, että kirjoittaminen on hänelle luovaa työtä, mutta julkaiseminen on aktivismia. Hänet tunnetaankin väsymättömästä työstään tiibetiläisen kulttuurin puolesta, ja hän on ollut aktivisminsa vuoksi useita kertoja vangittuna Tiibetissä ja Intiassa. Tsundue on pitänyt vuodesta 2002 lähtien punaista otsanauhaa merkkinä lupauksestaan työskennellä maansa vapauden puolesta, eikä hän aio riisua sitä ennen kuin Tiibet on vapaa. Tsunduen ensimmäinen suomennos Viimeinen rukous (Palladium Kirjat) ilmestyy keväällä 2026 ja se sisältää teokset Kora ja Nowhere to Call Home.
Monika Fagerholm
Suomenruotsalainen Monika Fagerholm kuuluu maamme arvostetuimpiin, palkituimpiin ja myös kansainvälisesti tunnetuimpiin kirjailijoihin. Hän on tunnettu omaperäisestä kielestään ja kokeellisesta kerronnastaan ja hänen teoksensa käsittelevät usein tyttöyttä, ystävyyttä, valtaa ja yhteisöjen suljettuja rakenteita. Fagerholm aloitti kirjallisen uransa 1980-luvun loppupuolella, ja läpimurtoteos oli vuonna 1994 ilmestynyt Ihanat naiset rannalla. Fagerholm voitti viimeisimmällä Eristystila / Kapinoivia naisia -romaanillaan sekä vuoden 2025 Finlandia-palkinnon että tämän vuoden Runeberg-palkinnon. Myös joukkoraiskausta ja sen seurauksia käsittelevä Kuka tappoi bambin? -romaani sai laajaa huomiota ja voitti muun muassa Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon. Fagerholmin tyyli on tunnistettava: kerroksellinen ja suorastaan musiikillisen rytminen. Juonen sijaan kerronta painottaa tunnelmaa ja kokemusta. Fagerholm esiintyy Annikin Runofestivaalin Proosatauoissa.
The Shameless Shongololo Band
The Shameless Shongololo Band on suomalais-eteläafrikkalaisen Ayla Brinkmannin johtama seitsenhenkinen orkesteri, jonka musiikissa soivat orgaaniset rytmit, häpeämättömän tanssittavat diskobiitit ja mahtavat torvisovitukset. Yhtye herättää henkiin Etelä-Afrikan townshipien ainutlaatuisen soundin, josta täkäläinen yleisö pääsee vain harvoin nautiskelemaan livenä. Shongololo Bandin laulukielinä kuullaan englantia, xhosaa, yorubaa ja sumbwaa. Yhtyettä inspiroivista artisteista voisi mainita Miriam Makeban, Letta Mbulun ja Hugh Masekelan. Yhtye järjestää Annikin Runofestivaalin päätteeksi unohtumattomat tanssibileet! The Shameless Shongololo Bandin kappale löytyy Annikin Runofestivaalin Spotify-soittolistalta.
